Allmän lag som gällde för landsbygden i hela riket, i motsats till en landskapslag som gällde för ett visst landskap och stadslagen som gällde för rikets städer. Ordet landslag användes dock både om landskapsrätt och om den rätt som infördes genom landslagen. Landslagen förlorade sin betydelse när 1734 års lag trädde i kraft 1736. I Gamla Finland gällde landslagen på landsbygden i de delar som Sverige avträdde 1721.
maanlaki
Koko maata ja kaikkia sen säätyjä koskeva yleinen laki, joka oli vain tiettyjä alueita koskevien maakunta- ja kaupunginlakien yläpuolella.
Engelhardt, Nikolai Henrik , Die Beschreibung des Russisch Käyserlichen Gouvernements von Wiburg (1767) , 8 , Helsinki: Suomen historiallinen seura 1973 , 13.
Holmbäck, Åke & Elias Wessén , Magnus Erikssons landslag , I , Stockholm: Nordiska bokhandeln (distr.) 1962 , LXII, bilaga III.
Karlsson, Göran , Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja , 358 , Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1982–1984 , II: 201.
Länsräkenskaperna, Gamla Finland i Riksarkivet (enskild volym: FRA + nr) , 10219.
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Schwedisches Land-Recht wie dasselbe vor Zeiten von dem Großmächtigsten und Hochgebohrnen Fürsten und Herrn /Herrn Carl dem Neunten der Schweden etc. König, übersehen, konfiremiret und Anno 1608 publiciret 1709 , (1709): titelblad.
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 , 205 .
Svenska Akademiens ordbok, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/