Den högste tjänstemannen inom åtskilliga inhemska verk och inrättningar, till exempel vissa läroverk, generalguvernörskansliet, myntverket, statistiska centralbyrån, geologiska kommissioner. Titeln direktör ersatte på 1800-talet den äldre titeln direktor, som förekom sedan 1600-talet (exempelvis civil-, general-, militie-, missions-, post-, pro-, riddarhus-, seminarie-, skol-, studie-, under-, vice-direktor).
johtaja
Nimike korkeimmalle virkamiehelle tiettyjen kotimaisten laitosten, kuten oppilaitosten, kenraalikuvernöörin kanslian, rahapajan, tilastollisen keskustoimiston tai geologisten komissioiden johdossa. Termi korvasi vanhemman direktor-termin, joka oli ollut käytössä 1600-luvulta lähtien.
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 .
Svenska Akademiens ordbok, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/