Gemensam benämning på den gästgivar-, håll- och reservskjuts som gästgivare var skyldiga att utföra. Ursprungligen upplät gästgivarna endast hästar för skjutsningen. Efter 1664 fastslogs skyldigheten till åtta hästar, och det bestämdes att den angränsande allmogen måste upplåta sina hästar för skjutsen vid behov (reservskjuts). År 1766 fastslogs bestämda tider för det som kallades hållskjuts. Efter 1793 fick de skjutsskyldiga hemmanen inte tvingas till fler än en skjutsresa per dag med sina egna hästar.
kestikievarikyyti, majatalokyyti
Yhteisnimitys kestikievari, holli- ja varakyydeille, joita majatalojen pitäjät olivat velvollisia tarjoamaan. Alun perin majatalonpitäjät tarjosivat kyydistystä varten vain hevoset. Vuoden 1664 jälkeen velvollisuus ulotettiin kahdeksan varahevosen pitämiseen ja määrättiin myös, että muunkin alueen väen tuli olla tarvittaessa valmis antamaan hevosia varalle tai käyttöön. Vuodesta 1793 lähtien kyytivelvollisia tiloja ei voinut enää velvoittaa enempään kuin yhteen kyytiin päivässä.
Bonsdorff, Johan Gabriel , von , Stor-Furstendömet Finlands kameral-lagfarenhet. Andra delen , Helsingfors: G.O. Wasenius 1833 , 756–757, 760.
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 .