Gods som upphittats på ett sådant ställe att ägaren förmodligen förkommit det, skulle utlysas tre söndagar i rad i närmaste kyrka på landet eller i alla stadens kyrkor, på häradsting och i rådstuga. Ägare som på så sätt hittades fick tillbaka sitt gods mot skälig hittelön. Uppdagades inte ägaren inom natt och år från upphittandet, tillföll godset till två tredjedelar kronan och till en tredjedel upphittaren. Ett levande ting tillföll alltid upphittaren. Den som inte anmälde ett hittegods fick böta dess dubbla värde.
löytötavara
Tavara, joka on löydetty sellaisesta paikasta, että on syytä olettaa omistajan hukanneen sen. Se kuulutettiin kolmena peräkkäisenä sunnuntaina lähimmässä kirkosssa tai kaupungin kaikissa kirkoissa sekä kihlakunnankäräjillä ja raastuvassa. Jos omistaja löytyi, hänen tuli maksaa löytöpalkkio löytäjälle, jos ei, tavaran arvosta 2/3 meni kruunulle ja 1/3 löytäjälle. Jos kyseessä oli eläin, löytäjä sai pitää sen. Jos joku salasi löytäneensä löytötavaraa, hän joutui maksamaan sakkoja kaksi kertaa tavaran arvon verran.
Bonsdorff, Johan Gabriel , von , Stor-Furstendömet Finlands kameral-lagfarenhet. Andra delen , Helsingfors: G.O. Wasenius 1833 , 638.
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 .