Kameralt mått på jord från 1500-talet fram till att storskiftet var genomfört. Det innebar en beräkning av varje hemmans andel i a) byns skatter, b) det samfällda arbetet och c) avkastningen från samfällda ägor. Ursprungligen kallades det byamål i landskapslagen (cirka 1350). ”Skattetal” användes också om de i ränteundervisningarna för varje ort fastslagna titlarna (räntepersedlar, avgifter) i jordeboken. Av hävd fanns olika mätningssätt för att fastslå det kamerala värdet på ett hemman och hemmanets andel i allmänna skatter, avgifter och skyldigheter. De gamla skattetalen som användes i Finland ännu på 1800-talet.
veroluku
Kameraalinen mittaluku maan koon ja arvon mittaamiseen, käytössä 1500-luvulta isojaon suorittamiseen asti. Luku määritteli jokaisen tilan osuuden a) kylän veroista, b) yhdessä tehtävästä työstä sekä osuuden yhteisomistuksessa olevista tiluksista. Alun perin maakuntalaeissa käytettiin vielä 1350 tienoilla termiä kyläosa (byamål). Termiä käytettiin myös maakirjassa osoittamaan jokaiselle paikkakunnalle verotuksessa määriteltyjä verotusyksiköitä (parseleita, maksuluokkia). Perinteisesti veronkannossa käytettiin monenlaisia mitta- ja maksuyksiköitä kunkin tilan ja sen tuotteiden kameraalisen verotusarvon laskemiseksi. Vanhat veroluvut olivat käytössä Suomessa vielä 1800-luvulla.
Bonsdorff, Johan Gabriel , von , Stor-Furstendömet Finlands kameral-lagfarenhet. Första delen , Helsingfors: G.O. Wasenius 1833 .
Gyldén, Claes Wilhelm , Samling af Författningar rörande Landtmäteriet och Justeringen af Mått, Mål och Vigt i Finland, jemte Anwisning eller Sak-Register , Helsingfors: H. C. Friis 1853 , 950.
Jutikkala, Eino , Bonden i Finland genom tiderna , Helsingfors: LT 1963 , 72–74.
Karlsson, Göran , Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja , 358 , Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1982–1984 .
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 .
Svenska Akademiens ordbok, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/