Fram till 1865 självstyrelseorgan i städer i vilket borgarskapet, det vill säga de stadsinvånare som ägde burskap, var berättigade att delta. Borgmästare och råd ingick också i allmän rådstuga. Dess viktigaste uppgift var att välja lägre befattningshavande och förtroendemän på begränsad tid, särskilt taxeringsmän. Allmän rådstuga var städernas motsvarighet till sockenstämma, senare kommunalstämma. I städerna i Gamla Finland hölls allmän rådstuga med undantag för ståthållarskapsperioden 1784–1797, då det däremot förekom allmänt statsråd.
yleinen raastuvankokous
Vuoteen 1868 asti toiminut kaupunkien itsehallintoelin, johon kaikki kaupungin asukkaat olivat oikeutettuja osallistumaan.
Karlsson, Göran , Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja , 358 , Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1982–1984 .
Nikula, Oscar , Kaupunkilaitos 1721-1875. Suomen kaupunkilaitoksen historia 1 , Helsinki: Suomen kaupunkiliitto 1981 , 148–153.
Nordisk familjebok. Konversationslexikon och realencyklopedi 1–38 , Stockholm: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag 1904–1926 , 1. http://runeberg.org/nf/
Ranta, Raimo , Suurvalta-ajan kaupunkilaitos. Suomen kaupunkilaitoksen historia 1 , Helsinki: Suomen kaupunkiliitto 1981 , 95–96.
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .