Upplärd lönarbetare underställd mästaren av ett skrå, under medeltiden mästersven eller sven. För att bli gesäll krävdes tjänst som lärpojke i 3–5 år med fullgjorda prestationer såsom erlagda ”utskrivningspengar” och avgift till gesällernas kassa, den så kallade gesällådan, till 1720 även sedvanlig traktering (utskänkning) av gesällerna. Därutöver krävdes ett gesällprov och gesällbrev, som bevis på yrkeskunskap.
kisälli
Mestarin opissa ollut käsityöammattilainen, joka työskenteli tavallisesti ammattikuntaan kuuluvan mestarin johdolla. Edellytyksenä kisällin nimikkeelle oli noin 3–5 vuoden harjoittelu oppipoikana, ammattikunnalle makselut maksut, suoritettu kisällinkoe (työnäyte) sekä virallinen kisällinkirja todistuksena ammattitaidosta.
Nordisk familjebok. Konversationslexikon och realencyklopedi 1–38 , Stockholm: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag 1904–1926 , 9: 1077–1079. http://runeberg.org/nf/
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Solanterä, Lasse-Juhani , Sukututkimussanasto 2, sekä mittoja, lyhenteitä, sairauksia ja kuolinsyitä 2002 , 46.
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 .
Svenska Akademiens ordbok, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/