Ärftlig territoriell förläning med omfattande privilegier, bl.a. rätten att uppbära årlig ränta, kronotionden och sakören. De första friherreskapen inrättades 1569. De indrogs till kronan i och med reduktionen 1680 och termen innebar därefter enbart friherrlig värdighet. Friherren kunde också tillsätta präst och häradshövding. Friherreskapen var ärftliga på manslinjen.
vapaaherrakunta, vapaaherranarvo, vapaaherrasääty
Alun perin territoriaalinen läänitys siihen kuuluvine etuoikeuksineen (oikeus kantaa maaveroa, kruununkymmenyksiä sekä sakkoja). Ensimmäinen vapaaherrakunta perustettiin 1569. Vapaaherrakuntien lakattua reduktion yhteydessä 1680 siirtyi termi tarkoittamaan yksinomaan vapaaherrallista arvoasemaa. Vapaaherra sai myös nimittää papin ja kihlakunnantuomarin. Arvo periytyi mieslinjassa.
Andersson, Kent & Henrik (red.) Anderö , Ordbok för släktforskare , 5 uppl. , Västerås: Ica 2006 , 56.
Danielsson, Christer (et al.) , Riksarkivets beståndsöversikt. Del 4. Kammararkivet , 8 , Stockholm: Svenska riksarkivet 1995 , 497.
Karlsson, Göran , Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja , 358 , Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1982–1984 .
Nordisk familjebok. Konversationslexikon och realencyklopedi 1–38 , Stockholm: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag 1904–1926 , 8. http://runeberg.org/nf/