Undervisningsanstalt. Efter 1149 skulle varje katedral anställa en magister, vilken som scholasticus kostnadsfritt skulle undervisa stiftets prästerskap och fattiga skolarer. Katedralskolans uppgift var elementär undervisning i trivialskolans ämnen: grammatik, retorik, dialektik och en kort kurs i kristendom och logik. Skolan hade i regel fyra klasser med två år i varje. Efter den ordinarie skolkursen följde en tvåårig kurs för blivande präster. Organisatoriskt leddes och övervakades katedralskolan av domkapitlets kaniker, scholasticus. Undervisningen förmedlades av en rektor, som hade medhjälpare.
katedraalikoulu
Oppilaitos, jossa tarjottiin perusopetusta triviaalikoulun perusaineissa: grammatiikassa, retoriikassa, dialektiikassa. Opetussuunnitelmaan sisältyi myös lyhyt kurssi kristinuskossa ja logiikassa. Koulussa oli neljä luokkaa, joista kukin kesti kaksi vuotta. Koulun jälkeen seurasi vielä kaksi vuotta opiskelua niille, joista tuli pappeja.
Gardberg, C.J. & Päiviö Tommila , Stadsväsendet under nya medeltiden och i början av nya tiden. Stadsväsendets historia i Finland , Helsingfors: Finlands stadsförbund 1987 , 297.
Karlsson, Göran , Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja , 358 , Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1982–1984 .
Kerkkonen, Gunvor (red.) , Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid I–XXII , [København]: Rosenkilde og Bagger 1956–1978 , VIII: 348.
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .