Benämning på lätt kavallerist med sabel som anfallsvapen, i svenska armén ursprungligen ungrare som deserterat från ryska armén. De svenska husarerna hade lättare utrustning och var rörligare än övrigt kavalleri. De bar den ungerska med snören beklädda husarrocken (dolman eller attila) och en kort päls. Den första svenska husartruppen uppställdes 1743–1744 och bestod huvudsakligen av ungrare, det första svenska husarregementet bildades 1758 och bestod huvudsakligen av deserterade tyskar från pommerska kriget. Det omformades 1768 till Svenska husarregementet.
husaari, ratsusotilas
Kevyttä ratsuväkeä edustanut, alun perin Unkarin armeijassa esiintynyt ratsusotilas. Ruotsin armeijan ensimmäiset husaariosastot syntyivät Venäjän armeijasta karanneiden unkarilaisten husaarien pohjalta. Ruotsin armeijan husaareilla oli muita armeijoita kevyempi varustus ja he olivat nopeampiliikkeisiä. Joukkojen tunnuksena oli nuoripunontakoristeltu lyhyt husaarintakki (”dolman” tai ”attila”, unkarin ”dolmány” ‘lyhyt takki’, pohjalla ottomaaninturkin ”dolaman” ‘vaate’) sekä lyhyt turkki. Ensimmäinen husaarijoukko-osasto perustettiin vuosina 1743–1744 ja se koostui pääosin unkarilaisista, ensimmäinen husaarirykmentti (1758) puolestaan Pommerin sodan aikana Ruotsin armeijaan karanneista saksalaisista. Vuonna 1768 rykmentti nimettiin Ruotsalaiseksi husaarirykmentiksi.
Nordisk familjebok. Konversationslexikon och realencyklopedi 1–38 , Stockholm: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag 1904–1926 , 11: 1339–1340. http://runeberg.org/nf/
Svenska Akademiens ordbok, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/