Från medeltiden till 1800-talet benämning på drevjakt, senare också vinterskall, för kungliga personers nöje. Kungsjakt bedrevs huvudsakligen på regala villebråd – älg, björn och rådjur, från 1700-talet också varg. Kungsjakt organiserades av hovjägaren, med hjälp av allmogen som var skyldig att bistå vid jakten. Under 1700-talet blev kungliga jaktdjurgårdar med uppfött villebråd allt vanligare.
kuninkaan metsästys
Keskiajalta 1800-luvulle käytössä ollut nimitys ajometsästyksestä, sittemmin myös talvella suoritettavasta ajometsästyksestä, joka järjestettiin kuninkaallisten henkilöiden huvitukseksi. Kohteena olivat pääosin regaaleihin kuuluvat villieläimet, kuten hirvet, karhut ja petoeläimet, 1700-luvulta myös sudet. Jahdin järjesti hovimetsästäjä ja rahvaalla oli velvollisuus auttaa häntä jahdissa. 1700-luvulla yleistyi tapa kasvattaa jahdattavat villieläimet erityisissä jahtieläintarhoissa (”kunglig jaktdjurgård”).
Nordisk familjebok. Konversationslexikon och realencyklopedi 1–38 , Stockholm: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag 1904–1926 , 12: 1202–1204. http://runeberg.org/nf/