Beräkningsgrund för huvudskatten i Savolax på 1500-talet.Skatteskinntalet avsåg ett jordetal som inte var bundet till någon viss åker, utan berodde på en återkommande värdering av svedjelanden. Skatteskinntalet var lika med tre sädespundland, vilket innebar en areal på vilken det kunde utsås tre pund säd. För varje skatteskinn borde man i urskylder erlägga en halv spann korn.
veronahaka, veronahkaluku
Pääveron laskentaperuste Savossa 1500-luvulla. Veronahka viittasi maan verolukuun, joka ei ollut sidottu mihinkään tiettyyn peltoon, vaan riippui toistuvaan kaskimaan uudelleenarviointiin. Vastasi kolmea punnanmaata eli viljelysmaata, jolle voitiin kylvää kolme puntaa siemeniä. Joka veronahkaa kohden tuli suorittaa veroja puoli pannia kauraa.
Almquist, Johan Axel. , Den civila lokalförvaltningen i Sverige 1523–1630. Med särskild hänsyn till den kamerala indelningen 1 , Stockholm: Norstedt 1919–1922 .
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 , VI: 450 (veronahka).