Utägor som ägdes gemensamt av hemmanen i en by. Principerna för nyttjanderätt var fastslagna i lag. Vid kartläggningar och skiftesförrättningar på 1700-talet betecknade ”samfällighet” oskiftad jord som ägdes av flera byar gemensamt. Efter storskiftet innebar samfällighet oskiftad mark som nyttjades gemensamt av flera delägare.
lohkokunta, jakokunta, yhteismaa
Saman jakotoimituksen alaiset tilat ja tilukset käsittävä kokonaisuus eli talot, jotka yhteisesti omistivat jonkun yhteisen rajapiirin sisäpuolella olevat maat. Isojaon jälkeen tarkoitti yhteismaata, jota käytti useampi omistajatalo.
Bonsdorff, Johan Gabriel , von , Stor-Furstendömet Finlands kameral-lagfarenhet. Första delen , Helsingfors: G.O. Wasenius 1833 , 353.
Haataja, Kyösti , Maanjaot ja talojärjestelmä , 37 , Porvoo: WSOY 1949 , 104.
Jutikkala, Eino , Suomen talonpojan historia , Toinen uudistettu ja lisätty laitos , Toinen uudistettu ja lisätty laitos , 257 , Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1958 , 45.
Jutikkala, Eino , Bonden i Finland genom tiderna , Helsingfors: LT 1963 , 26, 49–52.
Karlsson, Göran , Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja , 358 , Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1982–1984 .
Kerkkonen, Gunvor (red.) , Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid I–XXII , [København]: Rosenkilde og Bagger 1956–1978 , XIV: 719.
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Svenska Akademiens ordbok, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/