Förvaltningshistorisk ordbok

Beskrivning

Biskopsstift med Åbo som residensstad. Traditionellt hänförs stiftet till 1157, som ett missionsstift med säte i Nousis. År 1229 flyttades det till Korois och 1300 till Åbo. Domkapitlet dateras till 1276. Stiftet omfattade hela Finland till år 1554 då de östra delarna bildade Viborgs stift. Gränsen mot Uppsala ärkestift var Kaakamo älv. Åbo stift blev Åbo ärkestift år 1817. Före konstituerandet av den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland 1809 och 1811 hörde Åbo stift till Uppsala ärkestift. Åbo stift leddes till 1817 av en biskop med ett domkapitel som bestod av en domprost, fem andra ledamöter, en konsistorienotarie, en vicekonsistorienotarie och en amanuens.Stiftet bestod då av församlingar som var indelade i prosterier. Stiftsadministrationen övervakade också katedralskolan i Åbo och trivialskolorna i Björneborg, Vasa och Uleåborg samt Tavastehus skola.

Finsk beskrivning

Turun hiippakunta

Turusta hallinnoitu piispanistuin. Hiippakunnan perustaminen ajoitetaan perinteisesti vuoteen 1157, jolloin se oli missiohiippakunta pääpaikkanaan Nousiainen. Vuonna 1229 hiippakunta siirrettiin Koroisiin ja vuonna 1300 Turkuun. Tuomiokirkko ajoitetaan vuoteen 1276. Hiippakunnan hallinta-alue kattoi koko Suomen vuoteen 1554, jolloin itäisistä osista perustettiin Viipurin hiippakunta. Uppsalan ja Turun hiippakunnan raja kulku Kaakamon jokea pitkin. Turusta tuli Turun arkkihiippakunta vuonna 1817. Ennen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon perustamista vuonna 1809 Turku kuului Uppsalan arkkipiispanistuimen alaisuuteen. Turun hiippakuntaa johtipiispa avustajanaan tuomiokapituli, johon kuuluivat tuomiorovasti, viisi muuta jäsentä, konsistorionotaari, varakonsistorionotaari sekä amanuenssi. Hiippakunta koostui seurakuunista, jotka oli jaettu rovastikuntiin. Johto valvoi myös Turun katedraalikoulun sekä Porin, Vaasan, Oulun ja Hämeenlinnan koulujen toimintaa.

Källor

Inga källor

Andra språk

Dåtida finska Turun hiippakunta