Torp på skattehemman, avstyckat och lagfaret om hemmanets besuttenhet tillät det. Skattetorp fick lagligen grundas efter 1743, men i praktiken förekom de redan under 1600-talet. Skattetorp uppkom vanligen genom att skattebonden testamenterade en del av hemmanet till en yngre son. Innehavaren var efter 1770 (för längre eller kortare tid) befriad från mantalspenningar om han hade fyra mantalsskrivna barn, och efter 1773 befriad från alla personella utskylder antingen barnen vistades hemma eller någon annanstans.
verotorppa
Torppa, joka sijaitsi perintötilan mailla ja jonka maanvuokra maksettiin veroina eikä päivätöinä. Esiintyi jo 1600-luvulla, mutta sai laillisesti perustaa vasta 1743 lähtien. Syntyi tavallisesti niin, että perintötilallinen testamenttasi osa tilasta pojalleen. Torppa oli vuodesta 1770 lähtien vapautettu henkiverosta, jos omistajalle oli vähintään neljä henkikirjoitettua lasta ja vuodesta 1773 kaikista velvoitteista, jos lapset asuivat vielä kotona.
Bonsdorff, Johan Gabriel , von , Stor-Furstendömet Finlands kameral-lagfarenhet. Första delen , Helsingfors: G.O. Wasenius 1833 , 217.
Bonsdorff, Johan Gabriel , von , Stor-Furstendömet Finlands kameral-lagfarenhet. Andra delen , Helsingfors: G.O. Wasenius 1833 , 590.
Huhtamies, Mikko , Maan mitta. Maanmittauksen historia Suomessa 1633–2008 , Helsinki: Maanmittauslaitos, Edita 2008 , 326.
Jutikkala, Eino & Gabriel Nikander , Säterier och storgårdar i Finland I–II 1939 , I (1939), 44.
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 .