Föreståndarinna i ett nunnekloster. Titeln användes ursprungligen endast i kloster som följde benediktinregeln och utsträcktes sedan till cisterciensnunneklostren, kanonissorna av augustinorden, klarissorna samt birgittinerorden. Abbedissan hade administrativ och ekonomisk bestämmanderätt över klostret och hade därför ett eget ämbetssigill. Hon hade också andlig myndighet över nunnorna. Abbedissan i Vadstena kan sägas ha haft Nordens främsta kvinnliga värdighet efter drottningen. Hon innehade i princip ämbetet på livstid. Om hon missbrukade sin ställning och bröt mot klosterregeln kunde hon dock avsättas, vilket skedde 1403.
abbedissa
Nunnaluostarin johtaja. Nimitystä käytettiin alun perin vain benediktiiniläisluostareiden johtajista, mutta sen käyttö levisi myöhemmin myös sisterssinunnaluostareihin, augustiinilaisjärjestön, klarissojen sekä birgittalaisten pariin. Abbedissa oli luostarin hallinnom ja talouden johtaja, jolla oli käytössä oma virkasinetti ja hän vastasi myös nunnien hengellisestä ohjaamisesta. Vadstenan abbedissa oli arvoltaan vain kuningattaren alapuolella. Virka oli elinikäinen, mutta väärinkäytösten johdosta hänet voitiin myös erottaa, kuten kävi vuonna 1403.
Karlsson, Göran , Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja , 358 , Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1982–1984 .
Kerkkonen, Gunvor (red.) , Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid I–XXII , [København]: Rosenkilde og Bagger 1956–1978 .
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .