Lägre författning än lag. Gränsen mellan förordning och lag var länge flytande. Med förordning avsågs ursprungligen (från 1545) ett för allmänheten utfärdat påbud, senare en författning som kommit till i annan ordning än en lag och som vanligen kompletterade en gällande lag. Förordningar ges sedan självständigheten av presidenten eller statsrådet, utan riksdagens medverkan.
asetus
Lakia alemman tason säädös. Asetus oli alun perin (vuodesta 1545) yleisesti tiedoksi annettu määräys, sittemmin säädös, joka oli syntynyt laista poikkeavalla tavalla ja yleensä täydensi sitä. Itsenäisyyden ajasta lähtien asetuksia ovat antaneet presidentti tai valtioneuvosto, ilman eduskunnan osallisuutta.
Karlsson, Göran , Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja , 358 , Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1982–1984 .
Nikkarinen, Lasse (toim.) , Lakitieto 4 , Helsinki: Otava 1983 , 1756.
Nordisk familjebok. Konversationslexikon och realencyklopedi 1–38 , Stockholm: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag 1904–1926 , 9: 467. http://runeberg.org/nf/
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 .