Adelstitel. Ärftlig grevetitel infördes av Erik XIV 1561 och utgjorde då den högsta värdigheten inom ridderskapet och adeln. Greven innehade särskilda privilegier, vilka utökades av Johan III. Åren 1623–1766 utgjorde grevar och friherrar första klassen inom Riddarhuset. Klassindelningen slopades under frihetstiden men introducerades igen av Gustav III 1778. Den förblev i bruk till 1809 i Sverige och till 1917 i Finland.
kreivi
Aateliarvo, jonka Eerik XIV otti käyttöön vuonna 1561 ja joka oli ritariston ja aateliston korkein arvo. Juhana III laajensi edelleen kreivien etuoikeuksia. Vuosina 1623–1766 kreivit edustivat Ritarihuoneen ylintä aatelia. Aateliston arvoluokat kumottiin vapauden ajalla, mutta ne otettiin uudelleen käyttöön Kustaa III:n aikana ja ne säilyivät voimassa Ruotsissa vuoteen 1809, Suomessa vuoteen 1917.
Andersson, Kent & Henrik (red.) Anderö , Ordbok för släktforskare , 5 uppl. , Västerås: Ica 2006 , 66.
Karlsson, Göran , Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja , 358 , Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1982–1984 .
Nordisk familjebok. Konversationslexikon och realencyklopedi 1–38 , Stockholm: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag 1904–1926 . http://runeberg.org/nf/
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 , 140 (grefve).
Svenska Akademiens ordbok, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/