Fastigheter som kronan på olika villkor överlät åt en stad. Särskilt under 1500- och 1600-talen uppmuntrades anläggandet av städer på kronojord. Också äldre städer fick betydande jordområden som bestod av krono- eller ibland tillbytta frälse- eller skattehemman. Donationerna var av tre typer: 1) donationer med fullständig allodialrätt, 2) donationer givna ”till evärdelig ägo” men utan rätt för staden att avhända sig området, 3) donationer som enbart bestod av nyttjanderätt medan kronan förbehöll sig äganderätten.
kaupunkien lahjoitusmaa
Kiinteistöt, jotka kruunu oli eri ehdoin lahjoittanut kaupungin käyttöön. Erityisesti 1500- ja 1600-luvuilla rohkaistiin kaupunkien rakentamista kruunun maille. Lahjoituksia oli kolmea tyyppiä: 1) lahjoitukset täysin käyttö- ja perintöoikeuksin eli allodiaalioikeuksin, 2) lahjoitukset, jotka oli annettu ”ikuisiksi ajoiksi”, mutta ilman oikeutta luopua niistä sekä 3) lahjoitukset, joihin liittyi vain käyttöoikeus ilman omistusoikeutta.
Ranta, Raimo , Stadsväsendets allmänna utveckling. Stadsväsendets historia i Finland , Helsingfors: Finlands stadsförbund .
Solanterä, Lasse-Juhani , Sukututkimussanasto 2, sekä mittoja, lyhenteitä, sairauksia ja kuolinsyitä 2002 , 34.
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 , 79 (donationsjord).
Svenska Akademiens ordbok, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Svensk uppslagsbok 1-32 , andra omarbetade och utvidgade upplagan , Malmö: Förlagshuset Norden 1947–1955 .