Ursprungligen en juridisk befallning som gavs av kejsaren. Fram till 1810 var ukas en övergripande benämning för lagstiftande handling oberoende av om den kallades ukas, reglemente, stadga (ustav), manifest eller annat. År 1810 fick termen en mera inskränkt betydelse. Av kejsaren personligen givna och undertecknade ukaser kallades ”imennyj / imennoj ykaz”. Under 1700-talet gavs ukaser i Gamla Finland och under autonoma tiden i hela Finland.
ukaasi, keisarillinen käsky, asetus
Tarkoitti alunperin kesarin antamaa määräystä, mutta alkoi myöhemmin tarkoittaa asetusta. Ukaaseja annettiin 1700-luvulla Vanhan Suomen alueella ja autonomian aikana koko Suomessa.
Bonsdorff, Johan Gabriel , von , Stor-Furstendömet Finlands kameral-lagfarenhet. Andra delen , Helsingfors: G.O. Wasenius 1833 , 554.
Brokgauz, F.A. & I.A. Efron , Enciklopedičeskij slovar. Izdatel´ F.A. Brokgauz i I.A. Efron, 1–41 1890–1904 , 34: 627.
Huhtamies, Mikko , Maan mitta. Maanmittauksen historia Suomessa 1633–2008 , Helsinki: Maanmittauslaitos, Edita 2008 , 231.
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 .