Urkundsförfalskning som utfördes av Palne Eriksson Rosenstråle till Ravnäs och överläts åt Johan III i Nyköping 1587. Enligt urkunden skulle en herredag 1282 på Magnus Ladulås begäran ha förklarat de större vattendragen, malmfyndigheterna, skärgården med fisken samt all ouppodlad jord i riket för statsegendom. Dokumentet accepterades inte av samtiden. På 1630-talet förklarades det av Johannes Messenius som äkta och fick från mitten av 1600-talet också rättslig betydelse. Förfalskningen fastslogs 1869.
Helgeandsholmin päätös
Palne Eriksson Rosenstrålen laatima asiakirjaväärennös, joka luovutettiin vuonna 1587 Juhana III:lle Nyköpingissä. Asiakirjan mukaan vuoden 1282 herrainpäivillä olisi säädetty Maunu Ladonlukon toivomuksesta kaikki suuremmat vesialueet, malmilöydökset, saaristot kaloineen sekä kaikki viljelemätön maa kruunun omaisuudeksi. Vaikka aikalaiset eivät hyväksyneet dokumenttia, julisti Johannes Messenius sen 1630-luvulla aidoksi ja sille tuli 1600-luvun myötä oikeudellista painoarvoa. Se julistettiin väärennökseksi 1869.
Kerkkonen, Gunvor (red.) , Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid I–XXII , [København]: Rosenkilde og Bagger 1956–1978 , VI: 313f.
Pieni Tietosanakirja I–IV , Helsinki: Otava 1925–1928 , I: 1163 (Helgeandsholmin päätös). http://runeberg.org/pieni/