Sådant gods som finns nedsänkt i vatten och som ingen kan bevisa sig vara ägare till. Efter 1755 skulle bottenfynd omedelbart ges landshövdingen till kännedom vilken ofördröjligen informerade Kgl. Maj:t om godset skulle bärgas på kronans räkning. I annat fall tillföll hälften jordägaren, andra hälften upphittaren. Var det upphittade godset gamla mynt, guld, silver, koppar eller metall- eller andra konststycken hembjöds det först till kronan för att inlösas. Inlöste kronan godset tillföll en åttondedel av värdet den som hittat det.
pohjalöytö
Omaisuus, joka on löytynyt vedestä ja jota kukaan ei pysty todistamaan omakseen. Vuoden 1755 jälkeen tuli tieto pohjalöydöstä toimittaa välittömästi maaherralle, joka tiedotti asiasta kuninkaalle, jos omaisuus aiottiin pelastaa kruunun kustannuksella. Muussa tapauksessa löytö jaettiin puoliksi maanomistajan ja löytäjän välillä. Jos löytö sisälsi vanhoja rahoja, kultaa, hopeaa, kuparia, metallia tai taide-esineitä, tarjottiin sitä ensin kruunulle lunastettavaksi. Lunastaessaan löydön kruunu maksoi kahdeksasosan sen arvosta löytäjälle.
Bonsdorff, Johan Gabriel , von , Stor-Furstendömet Finlands kameral-lagfarenhet. Andra delen , Helsingfors: G.O. Wasenius 1833 , 637.
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 .