Ämbetsman som till en början hade till uppgift att uppbära och redovisa stadens inkomster. Senare skulle kämnären handha vissa göromål inom en stads rättsskipning och förvaltning. De var bl.a. ledamot av kämnärsrätten 1619–1868. Kämnärerna utsågs bland stadens näringsidkare.
kämneri
Kämnerioikeuden jäsen vuosina 1619–1868, valittiin elinokeinonharjoittajien joukosta. Aiemmin Suomessa (mainittu Turussa ja Viipurissa 1540–1550-luvuilla) kaupungin veronkantajan nimitys. Alun perin tarkoitti ruhtinaan hovipalvelijaa.
Ahmas, Pentti , Oikeudenkäynnin yhdenmukaistaminen 1800-luvulla.Oikeushistoriallinen tutkimus kämnerin-, laamannin- ja ritarisyynioikeuksien lakkauttamisesta. Väitöstiivistelmä 23/05. , Helsinki: Helsingin yliopisto 2005 .
Andersson, Kent & Henrik (red.) Anderö , Ordbok för släktforskare , 5 uppl. , Västerås: Ica 2006 , 214.
Frohnert, Pär , Administration i Sverige under Frihetstiden. Administrasjon i Norden på 1700-tallet. Det Nordiska forskningsprojektet centralmakt och lokalsamhälle – beslutsprocess på 1700-talet, publikation 4., s. 185-273 , Oslo: Universitetsförlaget 1985 , 194.
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Solanterä, Lasse-Juhani , Sukututkimussanasto 2, sekä mittoja, lyhenteitä, sairauksia ja kuolinsyitä 2002 , 62.
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 , 200.
Svenska Akademiens ordbok, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/