Vid kronans postrutt beläget hemman vars bonde verkade som postförare till och från ett annat posthemman, mot att han fick vissa lättnader i allmänna skatter och avgifter eller en ersättning i reda pengar. Posthemmanen låg alltid vid de viktigaste kommunikationslederna. Avståndet mellan posthemmanen skulle 1636 vara 20–30 km. Posten befordrades enligt ett stafettsystem, eller genom att posthemmanet höll hästar åt postverkets ridande eller åkande postiljoner. Posthemmanen avskaffades 1845 då postväsendet omorganiserades, dock inte i Åbolands och Ålands skärgård där det indelta postverket indrogs 1910.
postitila
Kruunun virallisen postireitin varrella sijainnut tila, jonka omistava talonpoika toimi postinkantajana naapuripostitilojen välillä. Vastineeksi hän sai tiettyjä helpotuksia yleisistä veroista ja maksuista tai rahakorvauksen. Postitilojen välinen etäisyys sai olla vuonna 1636 noin 20–30 kilometriä. Niillä tuli olla hevosia postin kuljetusta varten. Järjestelmä jäi käytöstä postiuudistuksen myötä 1845, mutta säilyi vielä vuoteen 1910 Turussa ja Turun saaristossa.
Bonsdorff, Johan Gabriel , von , Stor-Furstendömet Finlands kameral-lagfarenhet. Första delen , Helsingfors: G.O. Wasenius 1833 , 130-132, 135-136.
Iso tietosanakirja I-XV , Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava 1931–1939 , X (1936): 393 .
Jutikkala, Eino , Suomen postilaitoksen historia 1638–1938. Ruotsin vallan aika I 1938 , 37–38.
Martikainen, Ilkka , Postin ja sen asiakkaan välisen oikeussuhteen sekä postin vahingonkorvausvelvollisuuden kehityksestä 1636–2001 (Pro gradu) , Tampere: Tampereen yliopisto, Julkisoikeuden laitos 2001 , 36. http://tampub.uta.fi/handle/10024/89160
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 .