Den offentliga organisering som innefattade alla enskilda myndigheter och åtgärder som behövdes för att sköta transporten och distributionen av postförsändelser. I Sverige inrättades postverket 1626 i anslutning till Kanslikollegium för att sköta tjänstepost, postmästare i utlandet och kurirväsendet. År 1636 blev inrättningen ett indelningsverk med posthemman runt om i riket, vilka förpliktades att utföra postföring. Huvudansvaret för postväsendet förlänades periodvis till överpostmästaren vid Stockholms postkontor fram till 1677 då postväsendet återbördades till kronan och inrättades vid Kanslikollegium. År 1685 blev postväsendet ett affärsdrivande statligt verk, vars inkomster användes till att upprätthålla postgången och postväsendet. Samtidigt upphöjdes postkontoret i Stockholm till centralt ämbetsverk och fick 1697 namnet Generalpostkontoret med en överpostdirektör som chef. Överpostdirektören verkade under Kammarkollegiums tillsyn fram till 1801, då Postdirektörskansliet blev ett separat ämbetsverk (fram till 1809). Det regionala postväsendet övervakades fram till 1685 av landshövdingarna med bistånd av postkontrollörer. Därefter sköttes uppgiften av postinspektörer, även under autonomin fram till 1890, då det finska postverket slogs ihop med det ryska post- och telegrafverket. Centralförvaltningen sköttes i Finland från 1811 av Postdirektionen och från 1881 av Poststyrelsen, som 1927 slogs ihop med Telegrafstyrelsen och bildade Post- och telegrafstyrelsen.
postilaitos, posti
Virallinen ja pysyvä organisaatio (valtiollinen keskusvirasto), joka vastaa postin toiminnasta suuremalla alueella, kuten yhden maan sisällä. Perustettiin vuonna 1626 kansliakollegion yhteyteen, alun perin virka- ja kuriiripostia sekä ulkomailla toimivia porimestareita varten. Se organisoitiin jaotusjärjestelmän mukaisesti vuonna 1636 ja se toimi pääosin kansliakollegion valvonnassa, vain väliaikaisesti (1677–1685) kamarikollegion alaisuudessa. Vuosina 1663–1668 posti oli vuokrattu postitoimen johtajalle ja vuosina 1673–1677 läänitetty valtakunnankanslerille. Vuoden 1685 jälkeen postitoimesta tuli liiketoimintaa harjoittava valtion virasto, jonka tulot käytettiin toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Samaa periaatetta jatkettiin myös vuoden 1881 postireformin yhteydessä. Paikallista postilaitosta valvoi alun perin maaherra vuoteen 1683 (1685), mutta tämän jälkeen postin toiminnasta vastasivat postitarkastajat. Postin johdossa oli alun perin Tukholman ylipostijohtaja. Ylipostimestarista, jonka titteli muuttui vuonna 1704 ylijohtajaksi, tuli korkea virkamies, jota avusti työssään varapostimestari. Kansliakollegio oli tästä eteenpäin lähinnä valvova elin, kunnes se lakkautettiin 1801 ja postiasiat siirtyivät suoraan kuninkaan alaisuuteen. Vuonna 1801 perustettiin Tukholman postitrehtöörinkanslia, josta tuli laitoksen korkein hallinnollinen yksikkö. Vanhat postimääräykset säilyivät myös vuoden 1809 jälkeen ja niitä uudistettiin vähitellen, viimeksi 1881. Uusi hallintoelin, postihallitus, perustettiin vuonna 1811 ja jatkoi toimintaansa vuoteen 1890, jolloin posti alistettiin venäläisen posti- ja lennätinlaitoksen alaisuuteen. Vuonna 1817 postin keskeiset virkamiehet (postirehtööri, postitarkastajat, postimestarit sekä postinkantajat) saivat oman ohjesäännön. Posti yhdistettiin vuonna 1927 lennätinlaitokseen.
Bonsdorff, Johan Gabriel , von , Stor-Furstendömet Finlands kameral-lagfarenhet. Tredje delen , Helsingfors: G.O. Wasenius 1833 , 685.
Forssell, Nils , Svenska postverkets historia. På Generalpoststyrelsens uppdrag utarbetad av Nils Forssell I–II , Stockholm: Postverkets tryckeri 1936 , 70.
Jutikkala, Eino , Suomen postilaitoksen historia 1638–1938. Ruotsin vallan aika I 1938 , 48–51.
Karlsson, Göran , Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja , 358 , Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1982–1984 .
Martikainen, Ilkka , Postin ja sen asiakkaan välisen oikeussuhteen sekä postin vahingonkorvausvelvollisuuden kehityksestä 1636–2001 (Pro gradu) , Tampere: Tampereen yliopisto, Julkisoikeuden laitos 2001 , 11–12, 28-32, 49. http://tampub.uta.fi/handle/10024/89160
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 , 272.