Pastorat vars inkomster gick till att avlöna eller förbättra lönen för en biskop, professor eller lektor eller som fungerade som verksamhetsbidrag åt en viss institution, särskilt akademin i Åbo. Den som erhöll tjänsten blev samtidigt kyrkoherde i församlingen som i praktiken sköttes av en kaplan eller av en av kyrkoherden anställd adjunkt. Benämningen förekom mera allmänt i Finland efter reformationen, och motsvarades av annexpastorat i Sverige. Prebendepastoraten indrogs senast 1922 till Vederlagsfonden eller till staten.
kirkon palkkapitäjä
Kirkollinen hallinta-alue, jonka tulot käytettiin piispan, professorin, lehtorin tai muutoin virkasuhteessa tiettyyn instituutioon (erityisesti Turun akatemiaan) olevan henkilön palkan tai palkanlisän maksuun. Viran saaneesta tuli samalla myös pitäjän kirkkoherra, joskin tehtävää käytännössä hoiti kappalainen tai kirkkoherran asettama apulainen. Termin käyttö yleistyi Suomessa uskonpuhdistuksen jälkeen ja se vastasi Ruotsin anneksaattipastoraattia. Käytäntö lakkautettiin vuonna 1922.
Bonsdorff, Johan Gabriel , von , Stor-Furstendömet Finlands kameral-lagfarenhet. Första delen , Helsingfors: G.O. Wasenius 1833 , 93, 100 (1623).
Murtorinne, Eino , Finlands kyrkohistoria. Autonomins tidevarv 1809–1899 3 , Skellefteå: Artos 2000 , 29–30.
Sadeniemi, Matti , Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , Helsinki: WSOY 1951–1961 .
Sonck, J. G. (Johan Gideon) , Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto, Svensk-finsk lag- och kurialterminologi , 103 1903 , 273.
Svenska Akademiens ordbok, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Svensk uppslagsbok 1-32 , andra omarbetade och utvidgade upplagan , Malmö: Förlagshuset Norden 1947–1955 .